”Emme voi ottaa töihin ihmisiä, jotka eivät osaa puhua selkeästi, ajatella terävästi tai lukea, kirjoittaa ja käsitellä tietoa tehokkaasti”. Tätä mieltä oli amerikkalaisen sijoitusyhtiön johtaja, kun häneltä kysyttiin kuinka hyvin opintonsa päättäneet nuoret selviytyvät työelämän haasteista. Kysymys siitä, miten hyvin koulutus vastaa työn tai jatko-opintojen uusiin odotuksiin on tämän kevään puheenaiheita Yhdysvalloissa. Erityisesti huomio on käännetty lukioon.
Juuri julkaistun selvityksen mukaan tilanne on huolestuttava (www.achieve.org). Vain 68 sadasta amerikkalaisesta lukion (high school) aloittavasta nuoresta suorittaa koulunsa kunnialla loppuun ja saa lukiodiplomin. Näistä vain 40 jatkaa opintojaan collegessa tai yliopistossa. Kaksi- tai neljävuotisen koulutuksen päätteeksi annettavan tutkinnon saa näistä kuuden vuoden kuluessa vaivaiset 18 kansalaista.
Työnantajien ja yliopisto-opettajien mielestä aivan liian monelta lukiosta tulevalta amerikkalaisnuorelta puuttuvat onnistumisen eväät niin työuralla kuin jatko-opinnoissakin. Edellä mainitun selvityksen mukaan 42 prosenttia yliopisto-opettajista ja 45 prosenttia työnantajista on sitä mieltä, että valtion ylläpitämistä lukiosta tulevat oppilaat eivät ole valmiita jatko-opintoihin tai työelämään. Tästä syystä valtion yliopistojen opiskelijoista 53 prosenttia suorittaa opintojensa jossakin vaiheessa ainakin yhden englanninkielen tai matematiikan tukiopetuskurssin paikatakseen lukiossa oppimatta jääneitä aukkoja.
Lukioiden tehottomuus tulee kaikille osapuolille kalliiksi. Yliopistot käyttävät vuosittain pari miljardia dollaria sellaisten perusasioiden opettamiseen, jotka olisi pitänyt oppia jo lukiossa. Yritykset joutuvat maksamaan työntekijöidensä koulutuksesta vieläkin enemmän: joidenkin arvioiden mukaan 16 miljardia dollaria vuodessa. Esimerkiksi Michiganissa työnantajat kustantavat 40 miljoonalla dollarilla vuodessa koulutusta työntekijöilleen, jotka eivät osaa kunnolla lukea, kirjoittaa tai laskea.
Suomalainen tarkkailija löytää ainakin kolme syytä lukio-ongelmaan. Ensinnäkin, kansalliset koulutusreformit ovat koskeneet lähinnä lukiota edeltävää koulutusta. Siksi lukioiden opetussuunnitelmat eivät ole juurikaan muuttuneet vaikka lukion käyneiltä edellytetään erilaisia tietoja ja taitoja kuin aikaisemmin. Toiseksi, lukioissa käytössä oleva arviointijärjestelmä on monessa osavaltiossa vanhentunut. Lukion päättötutkinnon kokeet mittaavat koulussa opittuja tietoja, eivätkä niitä valmiuksia, joita nykyisin työelämässä ja jatko-opinnoissa nuorilta edellytetään. Kolmanneksi, lukio-opiskelu ei aseta oppilaille riittäviä haasteita, jolloin liian moni käy koulunsa joutumatta älyllisesti ponnistelemaan oman menestymisen eteen.
Tuoreen selvityksen mukaan joka viides amerikkalainen lukion käynyt on sitä mieltä, että koulussa heiltä vaadittiin liian vähän ja siksi moni menee sieltä missä rima on matalin. Yliopistojen mukaan lukion vaatimustason ja opiskelijoiden kokeman jatko-opintovalmiuden välillä on selkeä positiivinen riippuvuus: Mitä enemmän lukiossa vaaditaan opiskelijoilta älyllistä panostusta, sitä paremmin opiskelu yliopistossa sujuu.
Ehkä tässä on pala viisautta meille kaikille elämän oppijoille. Edellä mainitussa selvityksessä esitettiin lukion käyneille opiskelijoille ja työelämässä oleville mielenkiintoinen kysymys: Ottaen huomioon mitä tänään tiedät ammattisi tai opiskelusi edellytyksistä, panostaisitko opiskeluun aikaisempaa enemmän vaikka harrastustesi kustannuksella, jos voisit käydä lukion uudelleen. Kaksi kolmesta yliopisto-opiskelijasta ja kolme neljästä työssä käyvästä vastasi tähän kysymykseen myöntävästi.
Hyvä uutinen on, että neljä viidestä lukion käyneestä amerikkalaisnuoresta myöntää, että olisi suhtautunut opiskeluun vakavammin, jos koulussa olisi vaadittu enemmän. Huono uutinen puolestaan on, että lisääntyvät vaatimukset kohdistuvat usein vääriin asioihin. Valtaosa oppilaista käyttää huomattavan osan omaehtoisesta opiskeluajastaan erilaisiin testeihin valmistautumiseen.
Poliitikot esittävät lukio-ongelman ratkaisuksi korkeampia vaatimuksia opettajille ja opiskelijoille sekä niihin kytkettyä entistä vahvempaa koulujen tilivelvollisuutta. Lainsäätäjät puolestaan haluaisivat lisätä koulujen toiminnan joustavuutta ja itsenäisyyttä. Väittely jatkuu. Tällä hetkellä Amerikan lukiossa opiskelee neljä miljoonaa freshmania, joista miljoona jää ilman diplomia. Lukiota miljardilla dollarilla tukenut Bill Gates vaati, että jotakin pitää tehdä nyt. Huomenna on liian myöhäistä.