Columbian yliopiston tutkija Sam Abrams ehdottaa tuoreessa kirjassaan Education and the Commercial Mindset, että amerikkalaiset ottaisivat oppia suomalaista koulutusta. Hän tuntee kouluolot meillä oman tutkimuksensa kautta ja siksi nämä näkemykset kannattaa ottaa vakavasti.
Suomalaisten ei Abramsin mielestä tule olla huolissaan, vaikka PISAssa ollaan menossa alaspäin. Hänen mukaansa oppimistulosten heikkeneminen on länsimaille tyypillinen ilmiö, joka korostuu aasialaisten testitulosten paranemisen myötä. Abramsin toteamus kummastuttaa joitakin suomalaisia siksi, että viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet nuorten osaamistason laskeneen.
Tämä keskustelu herättää tärkeän kysymyksen siitä, kuinka paljon PISA-tutkimus oikeastaan kertoo koulutuksen laadusta. Joidenkin mielestä – Sam Abrams mukaan lukien – PISAsta on tullut kansainvälinen kilpailu, jossa menestyminen riippuu pikemminkin testeistä suoriutumisen valmiuksista kuin osaamisesta tai opetuksen hyvyydestä. Shanghain johdolla PISAssa mukana olevat Aasian maat ovat miehittäneet PISAn kärkikymmenikön.
Tätä tukee myös Cambridgen yliopistossa viime vuonna tarkastettu australialaisen tutkijan Simon Breakspearen väitöskirja PISAn vaikutuksista kansallisiin koulutuslinjauksiin. Tutkimus paljastaa kuinka useimmat PISAan osallistuneet maat ovat muuttaneet opetussuunnitelmiaan ja arviointimenetelmiään niin, että PISA-tulokset paranevat. Siksi opettajia koulutetaan valmentamaan oppilaitaan PISA-testeihin ja resursseja siirretään erityisesti taide- ja taitoaineista PISA-aineiden opettamiseen.
Tukijat ja opettajat eri puolilla maailmaa ovat aprikoineet onko PISAn torni kallistumassa niin, että se uhkaa pian romahtaa tykkänään. OECD:n hinku kaupata testejään kehitysmaihin ja yksittäisten koulujen mittaamiseen on lisännyt entisestään epäilevien määrää. OECD:n kannattaisi ennemmin panostaa jäsenmaidensa koulujärjestelmien arvioinnin kehittämiseen kuin pyrkiä levittämään mittareitaan ympäri maailmaa.
PISA 2015-tulokset julkistetaan tulevana Itsenäisyyspäivänä. Mikäli suomalaisten alamäki jatkuu, kannattaa ennen hätiköityjä johtopäätöksiä lukea Abramsin kirja. Se auttaa näkemään selkeämmin suomalaisen koulun vahvuudet. On hyvä muistaa myös se, että koulussa on paljon muitakin tärkeitä asioita, kuin mitä PISA mittaa.
Opettaja, 22.4.2016