Nokian osakkeenomistajien kevät on ollut tuskainen. Uusi älypuhelin on vaikeuksissa ja tämä Suomen lippulaivana ylistetty teknologiajätti menetti juuri 14 vuotta pitämänsä paikan suurimpana matkapuhelinvalmistajana eteläkorealaiselle kilpailijalleen. Asiantuntijoiden spekulaatioissa Nokian tulevaisuuden skenaariot näyttävät synkiltä. Professori Jarmo Leppiniemen mielestä paluuta kulta-aikaan ei ole.
Suomalaisen koululaitoksen ja Nokian historiassa on yllättäviä yhtymäkohtia. Molempien alkuvaiheet sijoittuvat 1860-luvun puoliväliin. Kummankin syntyä innoittivat saksasta löytyneet ideat ja inspiraatiot. Nokialle ne keksi insinööri Fredrik Idestam ja koulujärjestelmälle pastori Uno Cygnaeus. Näiden lisäksi molempien nousua maailman huipulle vauhdittivat ennakkoluulottomat kotimaiset uudistukset 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin saivat muotonsa mobiiliteknologiaan keskittynyt Nokia ja kaikille yhteiseen opetukseen perustuva peruskoulu.
Nokian ja peruskoulun strategisissa perusteissa on myös samankaltaisuutta. Molempien johtaminen nimittäin perustuu siihen, että organisaatio on hierarkialtaan yksinkertainen ja toimintoja koskeva päätöksenteko on delegoitu operatiiviselle tasolle. Sekä Nokian että peruskoulun menestyksen syitä on pohdittu niin Suomessa kuin ulkomaillakin ahkerasti. Nokian arkistoista löytyy yli 400 selitystä yhtiön menestykselle. Peruskoulun maailmanmainetta selittäviä teorioita on niinikään lukemattomia.
Suomalaisten diplomaattien mukaan meidät tunnetaan maailmalla ennen muuta Nokian ja koulutuksen ansiosta. Julkisuusdiplomatian näkökulmasta kyseessä on kaksi Suomelle valtavan arvokasta brändiä, jotka luovat maailmalla kuvaa Suomesta kehittyneenä ja osaavana maana. Nokian hehkun himmetessä voi toivoa, että koulutuksemme tähti jaksaa loistaa maailmalla kirkkaana jatkossakin. Muuten Suomen positiivinen maine maailmalla on uhattuna.
Koulutuksen kehittämistä työkseen tekevien on syytä tutkia Nokian tarinaa tarkemmin myös näinä huonoina aikoina. Yksi selitys Nokian tilanteelle on ollut odottamaton maailman ykköseksi nousu ja sen luoma hyvänolontunne. Kuluttajien ja kilpailijoiden huomion keskipisteenä ei ole helppoa olla. Konservatiiviset visiot ja strategiat ovat johtoasemassa olevalle todennäköisin keino ajautua kriisiin. Menestyksen huipulla organisaation on nähtävä seuraava suuri harppaus ja tohdittava myös ottaa se. Koulunkehittäjä voi ottaa innovaatioyrityksiltä opikseen myös sen, että tuottavuuden ja tehokkuuden korostaminen uudistumisen sijaan on riskinoton ja luovuuden pahin vihollinen.
Miltä peruskoulun tulevaisuus katsomosta käsin katsottuna näyttää? PISA-tulosten valossa asiat näyttävät olevan vielä hyvin vaikka kehitys onkin kääntynyt väärään suuntaan. Sen sijaan kansallisten selvitysten perusteella on syytä huoleen. Nuorten lukutaito rapistuu. Koulujen väliset erot kasvavat. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrä lisääntyy. Opettajien työtyytyväisyys heikkenee. Rehtorin työ ei kiinnosta. Näiden signaalien perusteella peruskoulun asema kansainvälisessä kärjessä on uhattuna.
Nokian jouduttua selkä seinää vasten vaihdettiin yrityksen ylin johto ja uudistettiin strategia. Peruskoulun tapauksessa näin tuskin tehtäisiin. Peruskoulun uudistaminen edellyttää kuitenkin enemmän kuin hyvää koulutuspolitiikkaa tai tehokkaita rakenteita. Tarpeellista uudistamista ei synny ilman selkeää kuvaa siitä, mihin tähdätään. Tarvitaan kansallista innostusta ja kirkas yhteisesti rakennettu unelma tulevaisuuden koulusta. Historian käänteissä Suomi on näyttänyt, että se osaa uudistua ja löytää tien eteenpäin vaikeissakin tilanteissa. Kohtalokasta on kuitenkin jäädä odottamaan tilannetta, joka sytyttäisi muutoksen liekin.
Teknologiamarkkinoilla menestyy se, joka saa udella tuotteellaan asiakkaat sanomaan ’vau!’. Tällaista uutta innovaatiota Nokia nyt etsii. Peruskoulun uudistamisessa tarvitaan pikaisesti idea, joka saisi opettajat ja rehtorit huutamaan kuorossa ’vautsi-vau!’. Tässäkin tapauksessa Nokia ja peruskoulu ovat samanlaisessa tilanteessa. Yksi ero kuitenkin on. Nokian arvon laskiessa häviäjiä ovat osakkeenomistajat ja suursijoittajat. Peruskoulun tapauksessa kärsivät Suomen nuoret ja koko kansakunta.