Pasi Sahlberg Blog

Finnish education reform

Pinnallisia digiloikkia

 

Digitalisaatiosta toivotaan pulassa olevan Suomen pelastajaa. Moni arvelee, että teknologian luomat ratkaisut auttavat myös suomalaisen koulutuksen kasvu-uralle. PISA-tulosten väitetään meillä kääntyneen laskuun koulun vanhentuneiden opetusmenetelmien takia. On totta, että digitaalisia työvälineitä hyödynnetään Suomen kouluissa kansainvälisesti vertaillen niukasti. Läppäreiden, ipädien ja älylaitteiden uskotaan siksi olevan oikotie oppimisen onnelaan.

Tietokoneiden opetuskäytöstä saadut kokemukset maailmalla ovat kuitenkin ristiriitaisia. Samalla kun tiedonkäsittely oppitunneilla helpottuu ja ongelmien ratkaiseminen nopeutuu, perusasioiden omaksuminen tulee vaikeaksi ja ajattelun taitojen oppiminen hidastuu. Itse OECD toteaa, että tietokoneiden käyttö koulussa tai kotona ei paranna lukutaidon tai matematiikan oppimista.

Samalla kun digitalisaatio tekee koulusta riippumattoman opiskelun aiempaa helpommaksi, se lisää tietokoneen ja älypuhelimen kautta tapahtuvaa tiedonkäsittelyä ja vuorovaikutusta. Siksi ei ole yllätys, että nopeasti kasvava nettisurffailu muokkaa käyttäjänsä ajattelua ja aivoja.

Amerikkalaisissa tutkimuksissa on todettu internetin suurkäyttäjien aivotoiminnoissa sellaisia fysiologisia muutoksia, joiden takia syväoppiminen vaikeutuu. Oppimisesta tulee pinnalista, digitaalista loikkimista hyperlinkkien kautta asiasta toiseen vailla syvällisempää ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamista. Tilastojen mukaan suomalaisista nuorista netin suurkäyttäjiä on liki joka toinen.

Suomalaisen koulutuksen digitalisoimisessa on syytä edetä viisaasti ja tutkimustietoon nojaten. Voi nimittäin olla niin, että oppimistulosten heikkenemisen taustalla ei sittenkään ole koulun vanhentuneet opetusmenetelmät, vaan nuorten muuttunut käyttäytyminen lisääntynyt informaation käsittely näyttöpäätteen kautta. Tämä näkyy erityisesti teinipoikien arjessa.

Jos digitalisaatio todellakin muuttaa nuorten ajatteluntaitoja ja hidastaa tiedollista oppimista, niin koulussa tulee pikemminkin lisätä kirjojen lukemista, empatian oppimista, oman itsensä etsimistä ja yhteistoiminnallisuutta. Nopean tiedonkäsittelyn ja kasvavan nettiriippuvuuden aikaan on syytä oppia hitaan elämän valmiuksia. Taito elää ilman internetin houkutuksia on avain hyvään elämään.

Julkaistu Opettaja-lehdessä 15.1.2016