Koulutus kaipaa tehottomien osauudistusten sijaan kokonaisvaltaista kehitystyötä.
Opetusministeriö vie julkisesta vastustuksesta ja asiantuntijoiden varoituksista piittaamatta lakiesitystä oppivelvollisuusiän nostamisesta eteenpäin. Kiista esityksen talousvaikutuksista on jättänyt itse epäkohdan – koulutuksen varhaisen keskeyttämisen – todelliset syyt vähemmälle huomiolle.
Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksen suorittaneista jäi vuonna 2011 toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle 2150 nuorta eli 3,4 prosenttia ikäluokasta. Opetusministeriö uskoo, että tämä joukko innostuisi pakon edessä siirtymään toiselle asteelle heti peruskoulun jälkeen.
Monissa kunnissa koulutuksen nivelvaiheen ohjaus on kunnossa. Kansainvälisessä vertailussa toisen asteen tutkintoja suoritetaan Suomessa paljon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa joka viides jää vuosittain toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle.
Jokaisen nuoren olisi hyvä suorittaa vähintään jokin toisen asteen tutkinto, mutta oppivelvollisuuden jatkaminen yhdellä toisen asteen opintovuodella ei ole kestävä ratkaisu ongelmaan. Järkevämpää olisi korjata peruskoulun puutteita, jotka ovat johtaneet oppimismotivaation rapistumiseen, eriarvoisuuden lisääntymiseen ja opettajien uupumiseen.
Opetuksen laatu ja peruskoulun hyvä kansainvälinen menestys perustuvat ammattilaisten paikallisesti tekemään suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työhön. Valtio on kuitenkin viime vuosina lisännyt ylhäältä tulevaa käskyttämistä, mikä näkyy kouluissa erillisten kiireellisten toimenpiteiden virtana.
Tämän vuoden alussa tulivat voimaan niin sanotun koulurauhapaketin lakimuutokset. Elokuun alussa siirryttiin oppilas- ja opiskelijahuoltolain uusiin käytäntöihin. Valtio ei ole antanut riittävästi tukea näiden muutosten toteuttamiseen.
Oppivelvollisuuden laajentamista on kaavailtu toteutettavaksi ensi vuoden alussa, ja muutos jäisi pääosin kuntien kustannettavaksi.
Peruskoulun jälkeinen koulutuksen varhainen keskeyttäminen vaatii pakkoa viisaampia hoitokeinoja. Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan huomio tulisi keskittää koulutuksen pullonkauloihin.
Lapsen syrjäytymiskehityksen piirteet havaitaan meillä varhain. Lapsia pitäisi tukea nykyistä enemmän yksilöllisesti jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun alaluokilla. Suomessa on viisaasti säädetty varhaiskasvatus lapsen oikeudeksi olosuhteista riippumatta.
Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen investoiminen on järkevin keino ehkäistä ennalta nuoruusiän ongelmia, joiden seuraus varhainen koulutuksen keskeyttäminen usein on.
Koulussa oppilaiden oppimismotivaation ja oppimisen ilon kehittäminen vaikuttaisi kaikkiin oppilaisiin, ei vain puheena olevaan riskiryhmään. Suomalaisten peruskoululaisten heikko opiskelumotivaatio on todettu muun muassa Pisa-tutkimuksissa.
Poukkoilevan normiohjauksen aiheuttama koulutuspolitiikan eroosio on pysäytettävä kiinnittämällä huomio peruskoulun kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu peruskoulun alamäki on huomattu eri puolilla maailmaa, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa kiinnostaa nyt se, miten Suomessa asiaan reagoidaan.
Pinnalliset ja lyhytnäköiset toimenpiteet, kuten oppivelvollisuusiän jatkaminen, ovat tehottomia ja kansainvälisesti kiusallisia. Suomalaisen koulutuksen menestystarinaa ei pitäisi jatkaa luvulla, jossa pakko otetaan koulutuksen kehittämisen keinoksi uteliaisuuden ja oppimisen intohimon vahvistamisen sijaan.
Näköalattoman koulutuspolitiikan sijaan tarvitsemme kokonaiskuvan suomalaisen peruskoulun nykytilasta ja vision sen rohkeasta uudistamisesta. Esitetty oppivelvollisuuden laajentaminen on koulumaailman isojen haasteiden rinnalla merkityksetöntä ja turhaa.
Valtion ja kuntien hupenevat taloudelliset resurssit tulisi käyttää järkevämmin tukemalla alueellista, ennalta ehkäisevää työtä ja räätälöityjä koulutuspolkuja niille, jotka apua erityisesti tarvitsevat.
—————-
Peter Johnson ja Pasi Sahlberg Johnson on Kokkolan sivistysjohtaja ja Sahlberg vieraileva professori Harvardin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Julkaistu Helsingin Sanomien vieraskynässä 20.8.2014