Peruskoulumme erinomainen maine on lisännyt kansainvälisten yritysten mielenkiintoa rantautua Suomen koulutusmarkkinoille. Ruotsalainen Kunskapsskolan-yritys on suunnitellut perustaa ruotsinkielinen yksityiskoulu Helsinkiin. Vaikka Suomessa ei tutkintoon johtavasta koulutuksesta saa periä maksua, uskoo moni yrittäjä Kunskapsskolanin tavoin voivansa tarjota hyvää opetusta julkisia tahoja halvemmalla. Kokemus maailmalta osoittaa, että mitä suuremmiksi kansakunnan tuloerot kasvavat, sitä enemmän on kysyntää yksityisesti järjestetylle koulutukselle. Onko orastava koulutusvienti saamassa rinnalleen tulevaisuudessa myös koulutustuonnin?
Suomi poikkeaa muista maista siinä, että meillä ei – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – ole oppilailta lukukausimaksuja periviä yksityiskouluja. Suomessa on tällä hetkellä 85 oppilaitoista, jotka virallisesti luokitellaan yksityisiksi. Kansainvälisessä valossa ne ovat pikemminkin riippumattomia kouluja tai vapaakouluja, joiden toiminta rahoitetaan julkisin varoin. Nämä ’yksityiskoulut’ toimivat viranomaisten hyväksymän opetussuunnitelman mukaan ja ovat monessa tapauksessa samankaltaisia tavallisten kunnan tai valtion ylläpitämien koulujen kanssa.
Kunnan tai valtion koulujen kilpailijoiksi ilmoittautuneita vapaakouluja on nykyisin lähes kaikissa maailman koulujärjestelmissä. Perusoletus on, että vanhemmille tarjottavat koulutusvaihtoehdot lisäävät koulujen keskinäistä kilpailua, mikä puolestaan parantaa palveluiden laatua aivan kuten vapailla markkinoilla yleensä. Yksityiset koulut yleistyivät nopeasti suunnitelmataloudesta vapautuneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa 1990-luvulla. Vaihtoehtoisia ja usein yksityisten ylläpitämiä kouluja on syntynyt lisää myös sellaisiin kehittyneisiin maihin, joissa erityisesti vähävaraisten asuttamien alueiden koulut ovat ajautuneet vaikeuksiin.
Ruotsi on yksi vapaamielisimpiä maita mitä tulee joustavuuteen toteuttaa kansalaisille tarkoitettuja koulutuspalveluita. Ruotsin lainsäädännön mukaan vapaakoulun ylläpitäjä, joka useimmiten on liikeyritys, saa periä toiminnasta voittoa ja jakaa sitä osinkoina omistajilleen. Suurin ruotsalainen koulutusyritys on John Bauer Organisation AB, joka omistaa 27 koulua ja antaa opetusta liki 10 000 oppilaalle. Yrityksen liikeidea on tarjota asiakkailleen yksilöllistä teknologian tukemaa (tehokasta) opetusta. Vuosina 2005 ja 2006 yritys teki 120 miljoonan Ruotsin kruunun voiton, josta kotiutettiin 40 miljoonan kruunun vuosittaiset voitot yrityksen omistajalle. Vuonna 2008 tanskalainen rahoitusyhtiö Axcel osti John Bauerin osakeyhtiön. Axcel investoi samaan aikaan myös pohjoismaisiin huonekaluliikkeisiin ja koiranruoan valmistajiin.
Liikevoittoja enemmän koulutusalan ihmisiä kiinnostaa se, parantaako valinnanvapaus ja kilpailu yksittäisten oppilaiden oppimista ja koulutuksen laatua. Amerikkalainen charter school -järjestelmä ja ruotsalainen friskola-liike ovat toimineet nyt kahden vuosikymmenen ajan. Tutkimustietoa on molemmista maista siinä määrin, että luotettavia vastauksia edellä esitettyyn kysymykseen voidaan hakea. Tärkeä huomio on, että niin charter-koulujen kuin vapaakoulujenkin perusoletus on, että niiden tulee palvella myös tavallisia kansalaisia, eikä siis vain eliittiä.
Taloudellisen voiton tavoitteluun perustuva ruotsalainen vapaakoululiike ei ole tutkijoiden mukaan saanut aikaan oppimistulosten paranemista. Sen sijaan se on lisännyt eriarvoisuutta yhden maailman tasa-arvoisimman koulujärjestelmän sisällä. Ruotsalaiset tutkijat ovat itse todenneet, että oppilaita tai heidän vanhempiaan enemmän tästä suuntauksesta ovat hyötyneet koulutusyritysten omistajat ja pääomasijoittajat.
Amerikkalaisia charter-kouluja on myös tutkittu paljon. Vaikka charter-koulujen merkityksestä esitetään erilaisia näkemyksiä, ovat tutkijat kuitenkin yksimielisiä siitä, että näillä yksityisten ylläpitämillä kouluilla ei ole ollut toivottua vaikutusta oppilaiden oppimiseen eikä koulujärjestelmän laatuun. Economic Policy Institute’n tutkijat ovat todenneet, että charter-koulut eivät koskaan tule pelastamaan amerikkalaista koulujärjestelmää, vaikka nykyinen hallinto on lisännyt charter-koulujen määrää.
Onko Suomessa tilaa ruotsalaisille vapaakouluille tai kansainvälisten firmoijen opinahjoille? Jos tuloerot Suomessa kasvavat nykyistä tahtia, kasvavat myös koulujen väliset erot. Näin tapahtuu muualla. Mitä suuremmiksi koulujen väliset erot kasvavat, sitä todennäköisempää on vaihtoehtoisten koulujen ilmestyminen kilvoittelemaan kouluun tyytymättömistä asiakkaista. Koulutus on Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä menestystekijä. Siksi meidän on huolehdittava siitä, että korkeatasoinen koulutus tuotetaan jatkossakin julkisena palveluna eikä voittoa tavoittelevien sijoittajien pelikenttänä tai koiranruokafirmojen oheistuotteena.